Kului muutama vuosi. Juttelin puhelimessa samalle ystävälleni puolitosissani siitä, kuinka kiva olisi vaihtaa kaupungin hektisyys maaseudun rauhaan ja asua Mathildedalissa. Naureskelin, että minulta puuttui siellä vain koti ja työ.  

Lopetimme puhelun. Ystäväni soitti vartin päästä uudelleen ja sanoi, että täällä olisi nyt sekä koti että työ, muutatko?

Niinpä muutin Mathildedaliin keväällä 2017. Olin asunut koko ikäni Helsingissä, raitiovaunukiskojen varrella, ja mietin, saankohan edes nukuttua ilman, että kuuntelen iltaisin kiskojen kolinaa.

En ole koskaan ennen kohdannut tällaista yhteisöllisyyttä – suurin piirtein Mathildedalin kaikki 120 asukasta ovat käyneet toivottamassa minut kädestä pitäen tervetulleeksi.

Teen keikkatyötä muusikkona ympäri Suomea. Vastapainoksi sille työskentelen Mathildedalin kyläravintola Terhossa. Terho on kylän yhteinen olohuone, jossa on aina lämmin tunnelma. Teen siellä mitä milloinkin: järjestän keikkoja, paahdan kahvia ja tarjoilen. Nautin työstäni ja siitä, että päivät ovat erilaisia. Terhon jengi on ihan huikea.

Mathildedalissa tuijottelen iltaisin tähtitaivasta, enkä kaipaa kiskojen kolinaa tai kaupungin vilinää. Luonto on läsnä joka hetki. Muutto Mathildedalin rauhaan on ollut vaatimattomasti elämäni paras päätös.  Olen saanut elämääni tilaa ja rauhaa.